tag:blogger.com,1999:blog-80758602626600686622024-03-05T14:48:44.358-08:00S2-kouluttaja ammatillisen identiteetin tielläMeininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-52223549721974200532017-06-20T03:03:00.001-07:002017-06-20T03:06:42.567-07:00Ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuvat maahanmuuttajat työllistyvät muita paremmin<h3>
<br /><span class="label">Uutinen</span> <span class="date">13.6.2017</span> <span class="time"> 10.10</span> </h3>
<span itemprop="articleBody"></span> <br />
<div class="ingress" style="text-align: justify;">
<span itemprop="articleBody">Työmarkkinalähtöiset toimenpiteet tukevat maahanmuuttajien työllistymistä parhaiten, osoittaa tuore tutkimus. Myös taloudelliset suhdanteet ja työvoiman tarve sääntelevät maahanmuuttajien työllistymistä voimakkaasti.</span></div>
<span itemprop="articleBody">
</span><div class="ingress" style="text-align: justify;">
<span itemprop="articleBody"> </span></div>
<span itemprop="articleBody">
<div style="text-align: justify;">
Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen toimeksiannosta tehty Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -tutkimus julkaistiin tiistaina 13.6.2017. Tutkimuksen laati Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksen erikoistutkija, YTL <strong>Simo Aho</strong>.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
– Tutkimus tuo täsmällistä tietoa työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan. Ensimmäistä kertaa on järjestelmällisesti analysoitu eri syistä Suomeen muuttaneiden asemaa ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusta työmarkkina-aseman muotoutumiseen. Raportti osoittaa oikeaksi valitun kotouttamispolitiikan suunnan, jossa ammatillisia sisältöjä ja työelämää tuodaan entistä aiemmin ja nopeammin kotoutumispolulle, sanoo kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö, dosentti <strong>Annika Forsander</strong>.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Yksi keskeisimmistä maahanmuuttajille suunnatuista työvoimapoliittisista toimenpiteistä on kotoutumiskoulutus. Tutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutuksen lisäksi muihin toimenpiteisiin tai pelkästään muihin toimenpiteisiin osallistuneet työllistyivät paremmin kuin ne maahanmuuttajat, jotka eivät olleet lainkaan osallistuneet toimenpiteisiin. Erityisesti näin tapahtui niiden pienten ryhmien kohdalla, jotka osallistuivat ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai saivat palkkatukea. Tutkimuksen suositus onkin, että kyseisiä toimenpiteitä tulisi kohdentaa useammalle kotoutujalle ja nykyistä aikaisemmin.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Tutkimuksesta käy ilmi, että yleinen työllisyystilanne vaikuttaa työttömien työllistymiseen enemmän kuin toimenpiteet. Tämä pätee myös maahanmuuttajiin.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
– Työvoiman kysynnän kasvaessa myös toimenpiteistä on enemmän apua. Tästä kertoo se, että hyvässä taloudellisessa tilanteessa kotoutumistoimenpiteiden jälkeinen työllistyminen oli selvästi yleisempää kuin finanssikriisin jälkeen, Aho toteaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Tutkimus perustuu ainutlaatuisen laajaan rekisteriaineistoon, jossa seurattiin toimenpiteiden vaikuttavuutta sellaisilla maahanmuuttajilla, joille tehtiin TE-toimistossa kotouttamissuunnitelma vuonna 2003 ja 2008.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Parhaillaan uusittava kotoutumislaki ja muut kotoutumispolitiikan muutokset tuovat kotoutumistoimenpiteet lähemmäksi työelämää. Tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Tutkimus on julkaistu Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.<br />
</div>
<h4>
Lisätietoja:</h4>
Kehittämispäällikkö Annika Forsander, etunimi.sukunimi@tem.fi, puh. 02950 60206<br /> Erikoistutkija, YTL Simo Aho, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 6059<br />
<br /><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80048" target="_blank"><span style="color: #30a951;">Raportti: Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus (julkaisut.valtioneuvosto.fi)</span></a><br /><a href="http://kotouttaminen.fi/blogi/-/blogs/kotouttaminen-kannattaa" target="_blank"><span style="color: #30a951;">Simo Ahon blogi: Kotouttaminen kannattaa</span></a><br /><a href="http://tem.fi/lausuntopyynnot" target="_blank"><span style="color: #30a951;">Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä (tem.fi/lausuntopyynnot)</span></a><br />
<br />
--- Tämä uutinen osaltaan alleviivaa ohjauksen ja henkilökohtaistamisen merkitystä kotoutumiskoulutuksessa. Vastuukouluttajalla on suuri merkitys siinä, miten tehokkaasti opiskelijat sijoittuvat joko ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Ohjaustyölle on mielestäni ehdottoman tärkeää varata riittävästi resursseja. --- </span><br />
<br />
<br />Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-73528310903219812242017-06-08T22:47:00.004-07:002017-06-08T22:49:36.541-07:00Kahoot<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Myönnän – olen ollut hitusen laiska tutustumaan erilaisiin
sovelluksiin, joita hyödyntää kielenopetuksessa. Kyse on tainnut pääasiassa
olla ajallisten resurssien puutteesta. Kaikki uusi ja innovatiivinen vaatii
hieman makustelu-, tutustumis- ja toteuttamisaikaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Nyt olen vakaasti päättänyt tehdä parannuksen.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Ryhmäni opiskelijoiden tietotekniset taidot ovat hyvin vaihtelevat:
osalta luonnistuu mikä tahansa, toisille koneen avaaminen tuottaa suuria
vaikeuksia. Jokaisella on kuitenkin älypuhelin, ja vaikka sen ominaisuuksien
hyödyntäminen ei kaikille helppoa olekaan, perustoiminnot onnistuvat kyllä.
Tästä syystä päätin, että yksinkertainen on kaunista: opetusmenetelmiini tuli
mukaan Kahoot.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Kahootilla on loppujen lopuksi helppo luoda ja pelata
erilaisia kielipelejä, ja valmiitakin on mahdollista hyödyntää. Jälkimmäistä
vaihtoehtoa en ole vielä käyttänyt, vaan päätin aloittaa itse tekemällä
saadakseni hommaan varmuutta. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Opiskelijat käyttävät sovellusta omilla puhelimillaan. Kahootin
avulla on hauska kerrata esimerkiksi sanastoa sekä kieliopin rakenteita tai
vaikkapa kulttuuritietoutta. Harjoitteista voi räätälöidä juuri sopivan
tasoisia kullekin eri ryhmälle, ja niitä voi käyttää yhä uudelleen ja uudelleen
eri ryhmien kanssa. Kahoot-pelit vaativat opiskelijoilta paitsi tietoa ja
osaamista, myös reaktionopeutta.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Opiskelijoilta saamani palaute Kahoot-sovelluksen käytöstä
on ollut yksinomaan innostunutta ja kiitollista. He ovat alkaneet toivoa joka
päivälle uutta Kahootia kertaukseksi ja ”välipalaksi”. Palautteen mukaan
innostus ei suinkaan johdu silkasta pelin hauskuudesta, vaan opiskelijat
todella ovat kokeneet oppineensa sen avulla. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Ainut harmillinen asia Kahootissa on se, että vaikka
kieleksi valitsee suomen, on runko kuitenkin englanniksi. Se on kuitenkin
visuaalisesti niin yksinkertainen, että kielestä ei muodostu ylitsepääsemätöntä
ongelmaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Lämmin suositus!<o:p></o:p></span></div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Rekisteröidy, luo pelejä ja hallinnoi täällä: <a href="http://getkahoot.com/">getkahoot.com</a></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Linkki pelaajille: <a href="http://kahoot.it/">kahoot.it<o:p></o:p></a></span></div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-47483243409115413762017-05-25T23:21:00.002-07:002017-05-26T00:51:55.367-07:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwPPaljkVhuxdPL9FlSLxUosbIqImfFDUHDZgZhiS_dQ9uN8pUrrI1zKk_1pvO8uKCAjo7-S_wtzNy2uS7tbDGPKlaAJFkF0fM8PcYNwrnvdjrbkC9tETcAP_bGCvDfJd0QUqhrizq9N0I/s1600/hate+is+easy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="750" data-original-width="471" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwPPaljkVhuxdPL9FlSLxUosbIqImfFDUHDZgZhiS_dQ9uN8pUrrI1zKk_1pvO8uKCAjo7-S_wtzNy2uS7tbDGPKlaAJFkF0fM8PcYNwrnvdjrbkC9tETcAP_bGCvDfJd0QUqhrizq9N0I/s320/hate+is+easy.jpg" width="200" /></a></div>
<br />Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-72911427105838239882017-05-25T23:05:00.004-07:002017-05-25T23:08:11.340-07:00Kotokouluttajan rooli maahanmuuttajan osaamisen tunnistamisessa <div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Kotokouluttajan rooli maahanmuuttajan osaamisen tunnistamisessa on tärkeimmillään kotoutumiskoulutusopintojen henkilökohtaistamisprosessin aikana. Siinä pyritään saamaan selville opiskelijan itse kertomat taidot sekä tämän käymien koulutusten sisältö. Tämän tiedonkeruun pohjalta kotokouluttajan tulee informoida mahdollisuudesta tutkinnon tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä auttaa käytännön järjestelyissä.</span><o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p><br />
<o:p></o:p> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Lisäksi on tärkeää selvittää, haluaako opiskelija ylipäätään jatkaa kerran valitsemallaan alalla. Etenkin säänneltyjen alojen prosessi on melko kallis, kun esimerkiksi kaikki todistukset on käännätettävä auktorisoiduilla kääntäjillä jne. Usein tarvitaan lisäopintoja (15 op tavallisin) eikä opiskelijan kielitaito välttämättä kotokoulutuksen jälkeen riitä vielä niiden suorittamiseen.</span><o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Säänneltyjen alojen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista hoitavat esim. OPH (opetusala) ja Valvira (hoitoala). Kotokouluttaja voi laittaa koto-koulutuksen aikana prosessin käyntiin auttamalla opiskelijaa täyttämään viranomaisille lähetettävät, vaadittavat lomakkeet, mutta varsinaiseen tunnistamiseen hän ei voi puuttua mitenkään. </span><o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p><br />
<o:p><span style="font-family: "calibri";"></span></o:p> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Ammattikorkeakouluilla on oma AHOT-menettely (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen). </span><o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p><br />
<o:p><span style="font-family: "calibri";"></span></o:p> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Kaikilla ei-säännellyillä toisen asteen koulutusaloilla (esim. myynti, kirjanpito, sihteerit), kouluttaja hyväksilukee ulkomailla suoritettua koulutusta tai tutkinnon osia kuten normaalisti kaikkien opiskelijoiden kanssa.<o:p></o:p></span></div>
Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-54934363970935807032017-05-23T05:11:00.003-07:002017-05-23T05:17:29.139-07:0010 vinkkiä selkokielen puhumiseen<div style="text-align: justify;">
Kun ryhmäni opiskelijat lähtevät työharjoitteluun, varustan heistä jokaisen Selkokeskuksen tuottamalla <em>Selkokielen huoneentaululla</em>. Se on tarkoitus antaa työpaikkaohjaajalle esimerkiksi kahvihuoneen seinälle kiinnitettäväksi. Kielen oppiminen ja omaksuminen sekä kotoutuminen on vastavuoroinen prosessi: suomalaisilta työkavereilta ja yhteiskunnalta ylipäätään vaaditaan halua mukautua, olla vastaanottavainen. Tämän huoneentaulun 10 konkreettista vinkkiä antavat käytännön työkaluja selkokieliseen vuorovaikutukseen, ja kouluttajana olen saanut kiittävää palautetta sen toimittamisesta harjoittelupaikkojen käyttöön.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Mikä parasta - selkokielestä hyötyvät kaikki. Sen käyttö ei ole keneltäkään pois. Sanottavan "kääntäminen" selkokielelle usein vaatii puhujalta asian ymmärtämistä, ja usein prosessi selkiyttää myös omia ajatuksia.<br />
</div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">1 Kuuntele viestiä.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Mieti, mitä puhekumppanisi haluaa sanoa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Viesti voi olla tärkeä, vaikka kielitaitoa olisi vasta
vähän.</span><br />
<span style="font-family: "calibri";"><o:p></o:p></span> </div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">2 Anna aikaa.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Älä täytä hiljaista hetkeä puheellasi, vaan anna</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">puhekumppanillesi aikaa muotoilla asia rauhassa suomeksi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Keskustelu voi edetä hitaammin kuin kahden</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">äidinkielenään suomea puhuvan kesken.<o:p></o:p></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">3 Käytä tavallisia ja konkreettisia sanoja.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Suosi arkipuheessa yleisiä sanoja.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Puhu esimerkiksi kaupasta, älä liikkeestä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Vältä murresanoja ja slangia, jos et ole varma,</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">ymmärtääkö puhekumppanisi niitä.<o:p></o:p></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">4 Käytä helppoja kielen rakenteita.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Suosi arkipuheessa tavallisia kielen rakenteita.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Sano: Sopimus, jonka työnantaja allekirjoittaa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Älä sano: Työnantajan allekirjoittama sopimus.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Vältä rakenteita, joita käytetään puheessa harvoin.</span><br />
<span style="font-family: "calibri";"><o:p></o:p></span> </div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">5 Puhu luonnollista puhekieltä.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Käytä tavallista ja luonnollista puhekieltä,</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">sillä kirjoitettua kieltä on vaikea ymmärtää puhuttuna.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">6 Puhu rauhallisella ja luonnollisella tavalla.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Rauhallinen puherytmi antaa puhekumppanillesi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">riittävästi aikaa ymmärtää ja reagoida puheeseesi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Älä kuitenkaan puhu liian hitaasti tai luonnottomasti
artikuloiden.<o:p></o:p></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">7 Kysy, saatko korjata.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Puhekumppanisi saattaa toivoa, että korjaisit</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">hänen kielivirheitään, mutta joskus se voi myös ärsyttää.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Kysy suoraan, mitä puhekumppanisi toivoo.<o:p></o:p></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">8 Kysy, jos et ymmärrä.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Kysy ystävällisesti mutta suoraan,</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">jos et saa selvää puhekumppanisi puheesta</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">tai jos olet epävarma, oletko ymmärtänyt oikein.<o:p></o:p></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">9 Korjaa väärinymmärrys.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Väärinymmärrykset ovat tavallisia kielen oppimisen
alkuvaiheessa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Korjaa väärinymmärrykset tahdikkaasti, mutta suoraan.<o:p></o:p></span><br />
</div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">10 Piirrä, kirjoita, esitä.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Käytä puheesi tukena kaikkia mahdollisia muita keinoja.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";">Voit kirjoittaa vaikeita sanoja paperille, piirtää asioita
tai esittää, mitä tarkoitat.<o:p></o:p></span></div>
<o:p><span style="font-family: "calibri";"></span></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<b><span style="font-family: "calibri";">10 vinkkiä selkokielen puhumiseen</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: center;">
<span style="font-family: "calibri";"><i>Lisätietoa kampanjasta: <a href="http://www.selkokeskus.fi/puhu-selkokielta">www.selkokeskus.fi/puhu-selkokielta</a>
</i>Selkokeskus<o:p></o:p></span></div>
Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-77115194126842743762017-05-23T04:54:00.001-07:002017-05-23T05:16:25.806-07:00Pohdintaa artikkelin pohjalta<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";"><o:p></o:p></span> </div>
<h2 style="text-align: center;">
Tarja Nikula 2010:
</h2>
<h2 style="text-align: center;">
Kielikäsityksen ja kielenopetuksen kytköksistä<o:p></o:p></h2>
<h2>
</h2>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Vaikka suomalaisten luulisi
hiljalleen olleen tottuneet maahanmuuttajiin ja suomen kieltä aikuisena
oppineiden puheeseen, edelleen hyvin usein kuulee sanottavan, että joku puhuu
”hoonoa soomea”. Häkellyttävän usein hoonon soomen puhujaksi mainittu henkilö
itse asiassa puhuu vallan erinomaista suomea ja kommunikoi taitavasti – mutta
aksentilla tai pienten virheiden värittämänä. Millaisesta kielikäsityksestä
tällainen kertoo?<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Tarja Nikula on vuoden 2010
artikkelissaan pohtinut kielikäsityksen ja kielenopetuksen kytköksiä. Hänen
mukaansa kieltä on pitkään lähestytty nimenomaan formaalisena systeeminä ja
kielen oppimista psykologis-kognitiivisena asiana. Kielikäsitys pohjaa niihin traditioihin,
joissa tieto kielestä on ollut tärkeämmässä roolissa kuin taito käyttää sitä
muuttuvissa sosiaalisissa tilanteissa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Juuri
tästä lienee kyse yllä mainitussakin tilanteessa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Vaikka opetussuunnitelmissa
painotetaankin funktionaalisen, kommunikatiivisen kielitaidon tärkeyttä, tiedän
jopa S2-opettajien toisinaan leimaavan opiskelijoita toivottomiksi tapauksiksi
esimerkiksi sen perusteella, että heidän kirjallisissa tuotoksissaan on
puutteita vaikkapa nominityyppien taivutuksen tai aikamuotojen saralla. Sama
opiskelija saattaa kuitenkin olla hyvinkin pätevä pärjäämään arjessa ja
mukautumaan erilaisten sosiaalisten tilanteiden mukaan. Sosiokulttuurisesti
katsottuna tällainen opiskelija voi siis ollakin perin etevä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Nikulankin artikkelissaan käymä
pohdiskelu on ollut varsin ajankohtainen aihe myös itselleni. Opetan tällä
hetkellä hitaan polun tavoitetason B1.1 kotoutumiskoulutusryhmää.
Todellisuudessa ryhmä ei ole homogeenisesti hidas, vaan se on sekaryhmä mitä
suurimmissa määrin. Ryhmässä on muutamia korkeasti koulutettuja opiskelijoita,
jotka omaksuvat kieliopin lainalaisuudet vaivatta ja soveltavat niitä sujuvasti
omissa tuotoksissaan. Mukana on myös yksi nuori aikuinen, joka omaksuu erittäin
luonnollista puhekieltä vaivatta ja hallitsee lisäksi kirjakielen säännöt
korvakuulolta vietettyään vuoden suomalaisessa peruskoulussa. Lisäksi ryhmässä
on opiskelijoita, jotka ovat asuneet Suomessa jopa yli 10 vuotta ja sinä aikana
oppineet erittäin hienosti pärjäämään puhetilanteissa, mutta joiden kirjallinen
kielitaito on vasta auttava. Lisäksi mukana on opiskelijoita, joille sekä
kielen rakenteet että puheen tuottaminen tuottavat suuria hankaluuksia.
Jokaisen kohdalla olen joutunut erikseen määrittelemään, millaista ja minkä
kielikäsityksen mukaista kielitaitoa on tarkoituksenmukaista oppia. Jos
opiskelija tähtää esimerkiksi yliopistoon tai vaativan tason työelämään, hänen
on syytä saada hyvät eväät kielen kaikille osa-alueille: on kyettävä lukemaan
vaativaakin tekstiä, omaksumaan laaja sanavarasto, ymmärtämään niin puhe- kuin
kirjakieltä, puhumaan tilanteisiin sopivin rekisterein. Jos taas opiskelijan
ammatillinen polku on viemässä pikemminkin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>suorittaville aloille kuten vaikkapa
laitoshuoltajaksi, on minusta tärkeintä keskittyä sujuvaan puheeseen ja puheen
ymmärtämiseen eikä kieliopin rakenteiden tarkkuudella ole tällöin niin suurta
painoarvoa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Jos opiskelijani pääsevät edellä
mainittuihin tavoitteisiinsa ja suoriutuvat elämästään Suomessa suomeksi, olen
valmis leimaamaan heidät kaikki hyviksi kielenoppijoiksi. Kielenopetus siis
määrittyy tilanteista ja tarpeista riippuen niin formaalisen kielikäsityksen
kuin funktionaalisuudenkin pohjalta.<o:p></o:p></span></div>
Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-29583659084774455142017-05-08T02:55:00.004-07:002017-05-23T05:14:10.253-07:00Yrjö Lauranto: Normi, rekisteri ja S2-opetus (Virittäjä 2/1995)<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";"><o:p></o:p></span> </div>
<span style="font-family: "calibri";">Lueskelin Yrjö Laurannon vuonna
1995 kirjoittamaa tekstiä normista, rekisteristä ja S2-opetuksesta. Siinä
Lauranto toteaa, että S2-opetuksessa suomen kieli kategorisoidaan yleensä perin
kärkevästi huoliteltuun puhe- ja kirjakieleen sekä kritisoi sitä, että
S2-opetuksessa keskitytään liiaksi kirjakielen normien opetukseen.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Minulla itselläni ei ole lainkaan
käytännön kokemusta siitä, miten suomea toisena kielenä on opetettu 1990-luvun
puolivälissä. Tähän ja muihin lukemiini artikkeleihin (esim. Leena Silfverberg
1992) pohjaten uskon, että kirjakielen normit ja rekisteri todella ovat olleet
keskeisessä asemassa. Tätä nykyä trendi on vallan toinen: kielenopetuksessa
mennään käytäntö edellä ja puhekielen skaala on päästetty pannasta. Esimerkiksi
Oma suomi –oppikirjoissa puhekieli on mukana aivan alusta lähtien. Lauranto on
tainnut olla aikaansa edellä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Lauranto huomauttaa, ettei ole
olemassa vain yhtä hyväksyttyä puhekielen varianttia, vaan kyse on pikemminkin
jatkumosta normitetun kirjakielen ja omiin normeihinsa nojaavan puhekielen välillä.
Opetuksessa on tärkeää alusta asti tuoda esille tämä kielellinen variaatio ja
valmistaa oppijat ymmärtämään kielen eri rekistereitä. Opiskelijoille on myös
luotava mahdollisuudet tehdä itse omat valintansa opettamalla heille
tasapuolisesti eri kielimuotoja; ei ole opettajan tehtävä tehdä valintoja
opiskelijoidensa puolesta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Monesti kuvitellaan, että
kirjakieli on arvoltaan puhekielen varianttien yläpuolella. Näin saattavat
ajatella ”naiivit” suomalaiset kielenkäyttäjät, jotka helposti leimaavat
kieliopillisesti epätäydellisen suomen kielen huonoksi suomeksi. Oman kokemukseni
mukaan kuitenkin myös opiskelijoilla on usein tällaisia puristisia näkemyksiä. Etenkin
itänaapuristamme tulevat, keski-ikäiset tai jo keski-iän ylittäneet opiskelijat
haluavat kiivaasti oppia puhumaan (huom. puhumaan!) täydellistä suomea,
viitaten nimenomaan kirjakielen normistoon. Kirjakielen normeja mukailevan
puheen ajatellaan korottavan puhujan statusta ja puhekielen puhumisen vastaavasti
laskevan sitä. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Nuorempi polvi puolestaan tuntuu
saavan helpommin kontakteja suomalaisiin, ja sitä myötä tarttuu myös
luonnollinen, eri konteksteihin sopiva puhekieli, joka ansiokkaasti noudattelee
puhekielen normistoa. Laurannon tavoin kritisoin sitä ajatusta (Anna-Liisa
Lepäsmaa 1993), että kirjakieli olisi puhekielen variantteja neutraalimpaa; neutraalius
syntyy nimenomaan kuhunkin kontekstiin sopivan rekisterin valinnalla.
Esimerkiksi parin venäläisen opiskelijan sinnikkäästi käyttämä, sanakirjasta
poimima ”miltei” – niin kaunis suomen kielen sana kuin se onkin – on kaikkea
muuta kuin neutraali arkidialogissa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "calibri";">Lopuksi jäin vielä peilaamaan
S2-opetuksesta englannin kielen opetukseen ulkomaalaisille. Englannin
kirjakielen normien mukainen kieli on puhuttunakin varsin neutraali (ainakin
suomen vastaavaan verrattuna) ja se sopii lähes kontekstiin kuin kontekstiin.
Vaan mahtaakohan vielä tulla päivä, jolloin englantia toisena kielenä oppivaa
henkilöä opetetaan puhumaan tai kirjoittamaan kirjakielen ohella myös tähän
tyylin ”Peeps plz cud u tell me wot u fink, wots wrong wiv this sentance? Bloomin
nuffin!”<o:p></o:p></span></div>
Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-56103940662698017192017-04-23T08:02:00.002-07:002017-05-08T02:57:34.866-07:00<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "arial"; font-size: 14pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 700; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span><b style="font-weight: normal;"><span style="color: black;"></span></b><br />
<h2 dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 2pt; text-align: center;">
</h2>
<h2 dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 2pt; text-align: center;">
<b style="font-weight: normal;"><span style="color: black;"><span style="background-color: transparent; font-family: "arial"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 700; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span></span></b> Tiivistelmä artikkelista </h2>
<h2 dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 2pt; text-align: center;">
<b style="font-weight: normal;">Vesa Korhonen: Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet – sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia </b><b style="font-weight: normal;"><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;"></span></b></h2>
<b style="font-weight: normal;">
</b><br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<b style="font-weight: normal;"><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden hallinta on ohjaustyötä tekevien osaamisalueena yhä tärkeämpi, sillä ohjaustyöllään sekä esimerkillään he vaikuttavat kulttuurien välisen ymmärryksen ja erilaisuutta hyväksyvien arvojen leviämiseen yhteiskunnan eri oppimiskentillä.</span></b></div>
<b style="font-weight: normal;">
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
</div>
<b style="font-weight: normal;">
</b><br />
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<b style="font-weight: normal;"><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ohjaustilanteissa sekä ohjaaja että ohjattava suodattavat tilannetta omien sosiokulttuuristen taustojensa kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että omakuvamme ja maailmankuvamme linkittyvät sosiaalisesti ja kulttuurisesti siihen viiteryhmään tai yhteisöön, johon olemme kasvaneet ja jota pidämme itsellemme tärkeänä. Prosessia, jossa kulttuuri opitaan, kulttuuriin kasvetaan ja se omaksutaan, kutsutaan enkulturaatioksi. Enkulturaatiolla voi olla yhteisön sisällä erilaisia ilmenemismuotoja.</span></b></div>
<b style="font-weight: normal;">
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
</div>
<b style="font-weight: normal;">
</b><div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<b style="font-weight: normal;"><span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Kulttuuri ei periydy biologisesti, vaan se rakentuu sosiaalisen kanssakäymisen kautta ja sitä muokkaavat erilaiset tekijät kuten varhaisen primaarisosialisaation jälkeiset sekundaarisosialisaation ympäristöt kuten opiskelu, työ, parisuhde, perhe, yhteisöt ja suhdeverkostot. Maailman monimuotoistuessa liikkuvuus lisääntyy ja samalla arvojen, tapojen, tavaroiden ja palvelujen vaihto kasvaa – ja samalla myös kulttuurit muuttuvat.</span></b></div>
<b style="font-weight: normal;">
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Kulttuurit voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään: länsimaiseen eli yksilökeskeiseen (individualistiseen) sekä itämaiseen eli yhteisökeskeiseen (kollektivistiseen kulttuuriin). Yksilökeskeisen kulttuurin (etenkin Pohjois- ja Länsi-Euroopan maat sekä Yhdysvallat) lähtökohtana on yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien turvaaminen siinä missä yhteisökeskeisessä kulttuurissa (Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit) erityisesti perhe ja suku voivat olla yksilöä merkityksellisempiä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Yksilökulttuurit ovat asia- ja informaatiokeskeisiä kulttuureja (low-context), joissa puhutun tai kirjoitetun sisällön merkitys korostuu vuorovaikutuksessa ja joissa sanojen odotetaan tarkoittavan melko tarkkaan sitä, mitä on sanottu. Yhteisökulttuurit taas ovat ihmissuhde- ja kontekstikeskeisiä (high-context) kulttuureja, joissa vain osa viesteistä ilmaistaan (ja tulkitaan) kielellisesti ja joissa nonverbaaliset viestit ovat tärkeässä roolissa. Tällaisissa kulttuureissa ryhmäharmonia ja toisten kasvojen säilyttäminen on tärkeää. Nämä erot viestintäkulttuureissa luovat helposti kulttuurietäisyyttä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">On syytä pitää mielessä stereotypioiden ja yleistyksien vaikutus kulttuurisissa kohtaamistilanteissa. Sekä positiiviset että negatiiviset ennakkokäsitykset voivat olla ongelmallisia, mikäli ne ohjaavat tekemään selektiivisiä havaintoja tai värittävät käsitystä toisesta osapuolesta. Toisaalta kulttuurisista yleistyksistä voi olla myös hyötyä, jos ne estävät meitä ajattelemasta jokaisen ihmisen toimivan toisistaan riippumatta täysin ainutkertaisella tavalla. Stereotypiat ovat osa totuutta.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja, eikä niistä voi irtautua jollei ensin tunnista niitä. Omakulttuurikeskeisyys eli etnosentrismi on maailman tarkastelemista yksipuolisesti omasta kulttuurista käsin, mikä on enkulturaation takia osin tiedostamatonta ja automaattista. Toimivassa kulttuurienvälisessä kohtaamisessa tarvitaan kuitenkin sellaista kulttuuritietoa ja –osaamista eli kulttuurista herkkyyttä (intercultural sensitivity), jolla tunnistaa kulttuuristen käytäntöjen, arvojen ja uskomusten suhteellisuutta. Kun ajattelu kehittyy erilaisuutta tiedostavaan, arvostavaan ja osaavaan suuntaan, suhtautuminen omaan ja vieraaseen kulttuuriin tai erilaisuuteen muuttuu tasapainoisemmaksi, avoimemmaksi ja luontevammaksi. Näin kulttuuriset erottelut eivät enää hallitse ajattelua ja toimintaa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Kehittyminen etnosentrismistä etnorelativismiin (valmius mukautua monenlaisiin standardeihin ja kyky sopeuttaa omaa toimintaa ja ajattelua erilaisiin ihmistenvälisiin toimintatilanteisiin) tapahtuu vaiheittain. Polulla omakulttuurikeskeisyydestä ja etnosentrismiin on seuraavat askeleet: torjunta, puolustus, minimointi, hyväksyntä, sopeutuminen ja integraatio. Vasta hyväksynnän asteella ihmiset alkavat huomata olevansa itsekin kulttuurisia olentoja. Hiljalleen empatiakyky kasvaa, ja integraation vaiheessa laajeneva kulttuurien välinen ymmärrys tuottaa myös monikulttuurisen identiteetin ja ajattelutavan ihmisen oman kansallisen tai etnisen identiteetin rinnalle. Parhaimmillaan ihminen voi toimia kulttuurisena välittäjänä eri kulttuurien välillä. Koko prosessissa kyse on kulttuurisesta herkistymisestä ja siirtymisestä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien hyväksymisestä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Ohjaustilanteissa tarvitaan etnorelativismin lisäksi myös kulttuurista lukutaitoa (cultural literacy), joka on kyky lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä sekä kyky arvioida, vertailla ja ”avata” erilaisia kulttuureja, jotka ovat toisiinsa kietoutuneita yhdessä paikassa. Tämä haaste koskee ohjauksen molempia osapuolia.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 8pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: "calibri"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: none; vertical-align: baseline;">Monikulttuurisen ohjaustyön onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä elementtejä ovat vilpittömyys, avoimuus, empaattisuus, dialogisuus, tasavertaisuus ja kulttuurinen lukutaito. Nämä kaikki pohjaavat tietynlaisille arvoille, maailmankuvalle ja moraaliselle ajattelulle. Suomessakin yli kulttuurirajojen kantava kulttuurinen lukutaito on yksi koulutusjärjestelmän kehittämisen ja ammatillisen elämän suurimpia haasteita.</span></div>
</b><br />
<a href="http://www.uta.fi/edu/opiskelijaksi/paavalinta/elo/aineisto/A1_Korhonen_Vesa.pdf" style="text-decoration: none;"><span style="background-color: transparent; color: #1155cc; font-family: "arial"; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; text-decoration: underline; vertical-align: baseline;">Vesa Korhonen: Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet – sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurienvälisen viestinnän näkökulmia (sivut 56-70).</span></a>Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8075860262660068662.post-89049781939902952162017-04-23T06:31:00.002-07:002017-04-28T04:23:32.120-07:00Alussa kouluttaja loi blogin<div style="text-align: justify;">
Elinikäinen oppiminen on vaalimisen arvoinen aate. Ihminen ei ole koskaan valmis - ei elämässä eikä ammatissaankaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Itse teen töitä suomi toisena kielenä -kouluttajana, tällä hetkellä kotoutumiskoulutuksessa. Olen tietoinen siitä, että oma ammatillinen identiteettini on työvuosieni varrella muovautunut ja kehittynyt jatkuvasti; ajoittain radikaalistikin. Erilaiset koulutukset, kurssit, kohderyhmät, rahoittajat, resurssit ja puitteet vaativat erilaisia lähestymistapoja, eivätkä kaikki ihmiset suinkaan opi samoilla tavoilla. Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Jo ammatillinen ylpeys vaatii ajan hermolla pysymistä. Informaatiotulvan keskellä tietoa kyllä tulee ovista ja ikkunoista ja nappaamme siitä olennaisimmat, mutta systemaattisesta jäsentelystä olisi usein suurikin apu. Tämän blogin tarkoitus on toimia oman ammatillisen kehittymiseni sekä identiteettini virtuaalisena kuvana. Pohjana, jolle sanallistaa kokemaani. Pankkina, johon tallettaa arvokasta tietoa. Karttana, jonka perusteella navigoida. </div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Johtavana ajatuksena on lukea erilaista ammattiini liittyvää lähdemateriaalia ja tiivistää tai reflektoida sitä. Itseäni varten, opintojani varten. Pohdinnan jälkeen päätin uskaltaa tehdä blogista julkisen - ainakin tässä vaiheessa. Kukaties siitä on vielä jonkinlaista hyötyä myös jollekulle muullekin. </div>
Meininkäinenhttp://www.blogger.com/profile/03786281008914254738noreply@blogger.com0