Ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuvat maahanmuuttajat työllistyvät muita paremmin

                                           
Uutinen 13.6.2017 10.10                                           

 

Työmarkkinalähtöiset toimenpiteet tukevat maahanmuuttajien työllistymistä parhaiten, osoittaa tuore tutkimus. Myös taloudelliset suhdanteet ja työvoiman tarve sääntelevät maahanmuuttajien työllistymistä voimakkaasti.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen toimeksiannosta tehty Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -tutkimus julkaistiin tiistaina 13.6.2017. Tutkimuksen laati Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksen erikoistutkija, YTL Simo Aho.

 

– Tutkimus tuo täsmällistä tietoa työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan. Ensimmäistä kertaa on järjestelmällisesti analysoitu eri syistä Suomeen muuttaneiden asemaa ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusta työmarkkina-aseman muotoutumiseen. Raportti osoittaa oikeaksi valitun kotouttamispolitiikan suunnan, jossa ammatillisia sisältöjä ja työelämää tuodaan entistä aiemmin ja nopeammin kotoutumispolulle, sanoo kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö, dosentti Annika Forsander.

 

Yksi keskeisimmistä maahanmuuttajille suunnatuista työvoimapoliittisista toimenpiteistä on kotoutumiskoulutus. Tutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutuksen lisäksi muihin toimenpiteisiin tai pelkästään muihin toimenpiteisiin osallistuneet työllistyivät paremmin kuin ne maahanmuuttajat, jotka eivät olleet lainkaan osallistuneet toimenpiteisiin. Erityisesti näin tapahtui niiden pienten ryhmien kohdalla, jotka osallistuivat ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai saivat palkkatukea. Tutkimuksen suositus onkin, että kyseisiä toimenpiteitä tulisi kohdentaa useammalle kotoutujalle ja nykyistä aikaisemmin.

 

Tutkimuksesta käy ilmi, että yleinen työllisyystilanne vaikuttaa työttömien työllistymiseen enemmän kuin toimenpiteet. Tämä pätee myös maahanmuuttajiin.

 

– Työvoiman kysynnän kasvaessa myös toimenpiteistä on enemmän apua. Tästä kertoo se, että hyvässä taloudellisessa tilanteessa kotoutumistoimenpiteiden jälkeinen työllistyminen oli selvästi yleisempää kuin finanssikriisin jälkeen, Aho toteaa.

 

Tutkimus perustuu ainutlaatuisen laajaan rekisteriaineistoon, jossa seurattiin toimenpiteiden vaikuttavuutta sellaisilla maahanmuuttajilla, joille tehtiin TE-toimistossa kotouttamissuunnitelma vuonna 2003 ja 2008.

 

Parhaillaan uusittava kotoutumislaki ja muut kotoutumispolitiikan muutokset tuovat kotoutumistoimenpiteet lähemmäksi työelämää. Tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä.

 

Tutkimus on julkaistu Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.
 

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Annika Forsander, etunimi.sukunimi@tem.fi, puh. 02950 60206
Erikoistutkija, YTL Simo Aho, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 6059

Raportti: Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Simo Ahon blogi: Kotouttaminen kannattaa
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä (tem.fi/lausuntopyynnot)

--- Tämä uutinen osaltaan alleviivaa ohjauksen ja henkilökohtaistamisen merkitystä kotoutumiskoulutuksessa. Vastuukouluttajalla on suuri merkitys siinä, miten tehokkaasti opiskelijat sijoittuvat joko ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Ohjaustyölle on mielestäni ehdottoman tärkeää varata riittävästi resursseja. --- 

Kahoot

Myönnän – olen ollut hitusen laiska tutustumaan erilaisiin sovelluksiin, joita hyödyntää kielenopetuksessa. Kyse on tainnut pääasiassa olla ajallisten resurssien puutteesta. Kaikki uusi ja innovatiivinen vaatii hieman makustelu-, tutustumis- ja toteuttamisaikaa.

Nyt olen vakaasti päättänyt tehdä parannuksen.

Ryhmäni opiskelijoiden tietotekniset taidot ovat hyvin vaihtelevat: osalta luonnistuu mikä tahansa, toisille koneen avaaminen tuottaa suuria vaikeuksia. Jokaisella on kuitenkin älypuhelin, ja vaikka sen ominaisuuksien hyödyntäminen ei kaikille helppoa olekaan, perustoiminnot onnistuvat kyllä. Tästä syystä päätin, että yksinkertainen on kaunista: opetusmenetelmiini tuli mukaan Kahoot.

Kahootilla on loppujen lopuksi helppo luoda ja pelata erilaisia kielipelejä, ja valmiitakin on mahdollista hyödyntää. Jälkimmäistä vaihtoehtoa en ole vielä käyttänyt, vaan päätin aloittaa itse tekemällä saadakseni hommaan varmuutta.

Opiskelijat käyttävät sovellusta omilla puhelimillaan. Kahootin avulla on hauska kerrata esimerkiksi sanastoa sekä kieliopin rakenteita tai vaikkapa kulttuuritietoutta. Harjoitteista voi räätälöidä juuri sopivan tasoisia kullekin eri ryhmälle, ja niitä voi käyttää yhä uudelleen ja uudelleen eri ryhmien kanssa. Kahoot-pelit vaativat opiskelijoilta paitsi tietoa ja osaamista, myös reaktionopeutta.

Opiskelijoilta saamani palaute Kahoot-sovelluksen käytöstä on ollut yksinomaan innostunutta ja kiitollista. He ovat alkaneet toivoa joka päivälle uutta Kahootia kertaukseksi ja ”välipalaksi”. Palautteen mukaan innostus ei suinkaan johdu silkasta pelin hauskuudesta, vaan opiskelijat todella ovat kokeneet oppineensa sen avulla.

Ainut harmillinen asia Kahootissa on se, että vaikka kieleksi valitsee suomen, on runko kuitenkin englanniksi. Se on kuitenkin visuaalisesti niin yksinkertainen, että kielestä ei muodostu ylitsepääsemätöntä ongelmaa.

Lämmin suositus!

Rekisteröidy, luo pelejä ja hallinnoi täällä: getkahoot.com

Linkki pelaajille: kahoot.it